Teksti: Ilmari Nalbantoglu
TYÖLLISYYDESTÄ PUHUTAAN POLITIIKASSA valtavasti. Mutta voiko politiikalla vaikuttaa edes työllisyyteen? Ja kannattaako esimerkiksi vaaleissa äänestyspäätöstä tehdä sen perusteella, kuka tai mikä puolue vakuuttaa työllisyyslinjauksillaan?
Tälläkin vaalikaudella yksi vakiokeskustelun aihe hallituksen ja opposition välillä on ollut, onko koko maan tasolla tarkasteltuna parantunut työllisyystilanne ollut hallituksen vai maailmanmarkkinoiden ansiota. Hallitus luonnollisesti painottaa omia ansioitaan, oppositio hyvää taloustilannetta. On myös hallituskausia, jolloin vastaavasti oppositiosta on soimattu hallitusta heikentyneestä työllisyystilanteesta ja hallituksesta valiteltu heikkoa taloussuhdannetta.
Tällainen ajatus kyllä mahtuu niin arkijärkeen kuin taloustieteeseenkin: jos maailmalla talous vetää, niin suomalaisilla yrityksillä on varaa ja syytä palkata enemmän työntekijöitä. Kun töissä on yksityisellä sektorilla paljon väkeä, niin julkinen sektori saa verovaroja, ja sillä on mahdollisuus ja syy palkata myös kuntiin ja valtiolle ihmisiä. Toisaalta, talouden ”veto” kai syntyy osin myös poliittisten päätösten myötä.
Kahden näkemyksen välissä on vielä yksi leiri, jonka mukaan on kunkin oma asia, työllistyykö vai ei. Osa poliitikoista ja muista ihmisistä on siis valmis tuuppaamaan vastuun kokonaan pois poliittisilta päätöksiltä ja taloustilanteelta.
SELVENNYSTÄ HAKEAKSEMMEkysyimme kahdelta työllisyyteen ja työmarkkinoihin hyvin perehtyneeltä kansanedustajalta, miten heidän mielestään politiikalla vaikutetaan työllisyyteen.
Kansanedustaja, SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd) ja kansanedustaja, Tehyn entinen puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola (kok) vastasivat kysymyksiimme:
1) Voiko eduskunta vaikuttaa työllisyyteen?
2) Voiko maan hallitus vaikuttaa työllisyyteen?
3) Onko tällä vaalikaudella tehty mielestänne jotain erityisesti nuoria työnhakijoita helpottaneita toimia valtiotasolla?
Lauri Ihalainen
1. Eduskunta voi osaltaan varautua työllisyyteen valtion budjettilinjausten kautta. Myös oppositiopuolueena olemme vaihtoehtobudjeteissa vaatineet työllisyysrahoituksen lisäämistä muun muassa palkkatukeen ja nuorten koulutus-ja työllistämistoimiin nuorisotakuuta kehittämällä. Erityisen huolissamme olemme olleet siitä, että kolmannen sektorin mahdollisuuksia palkkatuen käyttämiseen on rajattu 4000 henkilötyövuoteen. Tällainen katto tulee poistaa.
2. Maan hallitus vaikuttaa työllisyyteen sekä budjettiesityksillään, että muilla lainsäädäntökeinoilla. Kielteinen esimerkki on niin sanottu aktiivimalli, josta on käytännössä tullut työttömien työttömyysturvan leikkauslaki.
3. Hallitus on tukenut sitä, että nuorille monipalveluja tarjoavaa matalan kynnyksen ohjaamokonseptia on kehitetty. Hallitus ei ole tukenut riittävästi nuorisotakuun vaatimaa rahoitusta ja purkanut nuorten aikuisten osaamisohjelman. Koulutukseen mukaan lukien ammatilliseen koulutukseen liittyvää rahoitusta on leikattu.
Jaana Laitinen-Pesola
1. Voi toki. Eduskunnassa säädetään, lait joilla on vaikutusta työllisyyteen. Lakien säätämisen lisäksi myös tavasta, jolla työllisyys- ja yrittäjyyskeskustelua käydään, on merkitystä. Poliitikkojen puheenvuorot saavat usein näkyvyyttä ja vaikuttavat ilmapiiriin.
2. Hallituskokoonpanolla ja hallitusohjelmalla on iso rooli. Kansainvälisillä suhdanteilla on merkittävin vaikutus työllisyyteen, mutta nousukausista reipas hyötyminen ja laskukausien vaikutusten lieventäminen on tehdystä politiikasta riippuvaista. Esimerkiksi nyt voi helposti sanoa että hallitus ei olisi päässyt 72 prosentin työllisyystavoitteeseensa pelkän talouden kasvun ansiosta.
3. Nuorisotyöttömyys on valtava ongelma, joka vaivaa koko Eurooppaa. Monet nuoret kohtaavat liian korkean kynnyksen työnsaannissa, isoilta osin työnantajien epävarmuudesta johtuen. Tällä vaalikaudella on helpotettu uusien työntekijöiden rekrytointia ja vähennetty työnantajalle kohdistuvia paineita esimerkiksi pidentämällä koeaikaa ja helpottamalla määräaikaisten työsuhteiden solmimista.
