Sisällysluettelo
Tatsin historia vuosien varrelta
— Projekteja ja alueellisia tapahtumia
— Tatsi-lehti nostaa esiin tarinoita ja ajankohtaisia ilmiöitä
— Tatsi viestii verkossa
— Leirit kokemuksia, verkostoitumista ja rentoutumista mahdollistamassa
— Tatsi tuottaa tietoa toiminnastaan ja toimii edunvalvojana
— Jukka Erätuli
— Laura Rantanen
— Timo Kokko
— Tero Rönni
— Tiina Nurmi-Kokko
— Jaana Ylitalo
— Mauri Uusilehto
Tatsin historia vuosien varrelta
Tuhansia kohtaamisia ja projekteja sekä monipuolista toimintaa – 25-vuotiseen toimintahistoriaan mahtuu paljon.
Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry eli tuttavallisemmin Tatsi on perustettu 9.12.1996, ja sen toiminta on käynnistynyt 1.1.1997. Tatsia edelsi Työtahti-projekti, jossa projektisihteerinä työskenteli myöhemmin Tatsin puheenjohtajana vuosina 2016–2022 toiminut Jaana Ylitalo. Tatsin perustamisen taustalla oli lamaa seurannut massatyöttömyys. Näille työttömäksi jääneille haluttiin tarjota tukea, koulutusta ja virikkeitä – aivan kuten nykyäänkin.
Tatsissa on kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana ehditty toteuttaa useampi kymmenen projektia, onhan Tatsin taustakin Työtahti-projektissa. Projekteja on yhdistänyt työttömien tukeminen ja työttömien kohtaaminen. Rahoitusta projekteille ja toiminnoille on saatu eri lähteiden kautta kuten STEAsta (STM:n alainen, aiemmin Raha-automaattiyhdistys), ESR eli EU:n aluekehitysrahastoista, eri kaupunkien ja kuntien paikallisina apurahoina (mm. Leader-rahoitus), säätiöiltä, rahastoilta sekä ammattiliitoilta. Tatsin taustatahoina ammattiliitot ovat olleet keskeisinä yhteistyökumppaneina esimerkiksi työttömien tavoittamisessa ja heidän leiritoimintaansa osallistumisen taloudellisena tukena.
Ensimmäistä vuosikymmentä Tatsissa vaivasi krooninen taloudellinen epävarmuus. Hankkeet olivat lyhyitä ja tavoittavuus oli tehtävä jalkautuen. Ei ollut sosiaalista mediaa tai muita alustoja, joilla viestiä olisi voitu viedä eteenpäin. Jos halusi tavoittaa, oli mentävä luokse. Alueelliset verkostot olivat tarpeen, sillä alueelliset työttömyysluvut vaihtelivat paljon. Kun ammattiliittojen verkosto Tatsin taustalla kasvoi, vakiintuivat toiminnan kulmakivet pikkuhiljaa. Toisella vuosikymmenellä taloudellinen epävarmuus jatkui, vaikka pitkien esimerkiksi RAY- ja ESR-rahoitteisten projektien käynnistyminen toi pysyvyyttä. Kolmannen epävarmuuden aallon Tatsin yli pyyhkäisi korona, joka iski etenkin käynnissä olevien Homebase Lahden ja Korttelikeittiö -toiminnan arkeen: kun kohtaamisia rajoitettiin, ihmisten houkuttelu takaisin rajoitusten purkamisen jälkeen oli hidasta. Vasta vuoden 2021 lopussa ja vuoden 2022 aikana toiminta on normalisoitunut ja kävijämäärät ennakoitujen tasolla.
Tulevaisuudessa Tatsi jatkaa askeleiden työelämään tukemista, sanoittamista ja työttömien oikea-aikaista tavoittamista. Vaikka verkon välityksellä voidaan tavoittaa suuria ihmisjoukkoja kerralla, kohtaamiset tapahtumissa, puhelimitse ja vertaistuelliset ryhmät nähdään tärkeinä osina Tatsin toimintaa. Yksi näistä oikea-aikaisista materiaaleista on Työttömän Ensiapupaketti, joka on saatavilla Tatsin verkkosivuilla 24/7.
Projekteja ja alueellisia tapahtumia
Vuonna 2001 Tatsissa järjestettiin toistakymmentä aktivointitapahtumaa ja alueprojekteja jotka tavoittivat yhteensä yli 4 000 ihmistä. Tämän lisäksi tavoitteena oli mahdollistaa 100 työsuhdetta. Työsuhteiden määrään ei ihan päästy, mutta yli 60 työllistyi tai löysi uuden polun opintojen kautta. Vuonna 2002 käynnistyi Come back -hanke, joka tarjoaa työelämään kuntouttavaa toimintaa auttaen osa-aikatyön kautta esimerikiksi eläkeputkesta pois, takaisin työelämään. Tämän lisäksi 2004 alkoivat työttömien vertaistuelliset ryhmätapaamiset, joita rahoitti Uudenmaan Te-keskus vuosina 2001–2004. Tatsilla on ollut eri kohderyhmille painottuneesti toimintaa. Esimerkiksi vuonna 2011 käynnistyi Opintieltä työnsyrjään -projekti, jossa keskeisenä kohderyhmänä olivat ammatilliset opinnot keskeyttäneet nuoret. Valtaajat-hanke taas oli vuosina 2015–2017 järjestetty hanke, jossa kansalaisvaikuttamisen keinoin mahdollistettiin nuorten polkua parempaan elämään ja mallinnettiin tapoja toimia muillekin toimijoille. Sen näkyvyys oli suurta, ja osittain siihen vaikuttivat julkkiskummit Lorenz Backman, Mikko Kuustonen, Krista Kosonen ja Armi Toivanen. Kuustonen muistelee: ”Valtaajat-kampanja vahvisti omatoimisuuden ja yhteisöllisen tekemisen kautta työttömien hyvinvointia ja onnistui rohkaisemaan syrjäytymisvaarassa olevia. Merkityksellisyyden kokemus on demokratian ytimessä joten idea ei vanhene koskaan.”
Vuosina 2013–2015 oli käynnissä ESR-rahoitteinen Tatsia elämään -hanke, jonka kohderyhmänä olivat he, joiden työnhaku oli syystä tai toisesta pitkittynyt ja osallistuja koki hyötyvänsä tuesta. Vuonna 2017 käynnistyi Tuusulassa Leader-rahoituksella Prijuutti -hanke, jossa mahdollistettiin korjausrakentamisen ja kädentaitojen sekä nuorten kahvilatoimintaa työelämän ulkopuolella oleville. Tatsin osalta Prijuutin toiminta päättyi vuonna 2021. Se jatkuu Prijuutti ry:n toimintana.
Avoin työhuone oli ESR-hanke vuosina 2018– 2020 ja siinä oli useampi eri kohderyhmä, joiden keskeinen haaste oli työelämään kiinnittyminen ja arkitaitojen ylläpitäminen. Osana Avoin työhuone toimintaa kehitettiin ja testattiin erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville miehille Tampereella Pizzaa ja p***anjauhantaa -konseptia. Siitä saadut hyvät kokemukset katkesivat ensin koronaan ja sitten korkeisiin kustannuksiin. Pizza ja p***anjauhantaillat on tarkoitus tuoda Tatsin toimintaan takaisin uudelleen 2020-luvulla.
Tatsin hankkeisiin on vuodesta 2000 asti saatu RAY:n ja myöhemmin STEAn rahoitusta. Ensimmäisiä hankkeita olivat esimerkiksi vertaistukitoimintaan saatu rahoitus, Ikääntyneiden henkilöiden kuntoutus- ja motivointitoimenpiteiden kehittämiseen työssä uupumisen ja aikaisen eläköitymisen ehkäisemiseksi sekä työhön paluun edistämiseksi, Työttömien nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn elämänhallintakoulutusten ja leirien avulla ja Työttömien nuorten elämänhallinnan tukemiseen (Kuksa-projekti 2011–2012). Tämän lisäksi pitkäaikaistyöttömien ja sairauslomalla olevien työelämään paluun tukemiseen Otetta elämään -projekti (2012– 2016) sai rahoitusta STEAsta. Viimeisimpiä STEA-rahoitteisia hankkeita Tatsissa ovat olleet Paikka auki -hanke, Homebase Lahti ja Tatsin Korttelikeittiö. Korttelikeittiö alkoi Yhteinen keittiö -toiminnalla vuosina 2017– 2018 ja jatkui STEA rahoitettuna hankkeena 2019–2021. Vuodesta 2022 Korttelikeittiöllä on ollut vuosiavustusoikeus.
Tatsissa on aina uskottu yhteistyöhön ja verkostojen voimaan. Tästä suurimpia esimerkkejä ovat esimerkiksi vuodelta 2015 Ääni työttömälle -verkostotyö, vuonna 2016 käynnistynyt kohtaamistapahtuma Erilainen mingle sekä osallistuminen Kuka kuuntelee köyhää -verkostoon 2010-luvulla. Tiivis yhteistyö ay-liittoperheen kanssa etenkin järjestön alkuvuosina on lisännyt sekä tunnettuutta että tavoittavuutta kohderyhmän parissa.
Tatsi-lehti nostaa esiin tarinoita ja ajankohtaisia ilmiöitä
Tatsi-lehden ensimmäinen numero näki päivänvalon vuonna 2011. Lehdissä ovat toistuneet teemat: työnhakijoiden osaamisen esittely, vinkit työttömyyden kohtaamiseen sekä ajankohtainen henkilö kertomassa omasta työtilanteestaan tai työelämän muutoksista. Haku päällä -palstan henkilöiden tilanteet ovat olleet kirjavia, mutta monesti lohdullisia: ahkera hakeminen on lopulta tuonut työpaikan. Tatsi-lehdissä on tavattu eri-ikäisiä ja erilaisia työnhakijoita, osallistujia ja muita toimijoita – myös ammattiliittojen nuorisosihteereitä ja Tatsin projekteissa työskennelleitä työntekijöitä. Tietyt asiat toistuvat: osaaminen, oman osaamisen sanoittaminen, työttömyyden haasteet ja se, että työttömyys satuttaa. Vuonna 2017 Tatsista julkaistiin kansainvälisesti painottunut numero, jossa pureuduttiin erityisesti Ranskan näkökulmasta työttömien tilanteeseen. Myös vaalit ja vaikuttaminen yhteiskuntaan ovat olleet teemoja, joita Tatsi-lehdessä on tuotu esille.
Tatsi-lehtiä on julkaistu vuodessa kerran tai kahdesti, osan aikaa niin, että toinen numero on ollut täysin digitaalinen. Painosmäärät ovat vaihdelleet muutamasta tuhannesta alkuvuosien keskimääräiseen noin 10 000 kappaleeseen.
Tatsi viestii verkossa
Internetin käyttö alkoi yleistyä Suomessa 1990-luvulla ja 2000-luvulla suurimmassa osassa suomalaisia kotitalouksia oli jo nettiyhteys. Tatsista ensimmäiset maininnat löytyvät SAK:n verkkosivuilta 1990-luvun lopussa, ja omat verkkosivut Tatsi sai vuonna 2004 ja sen jälkeen ne uusittiin ja avattiin uudelleen 4.3.2005. Vuonna 2020 ne siirtyivät osoitteesta www.tatsi.org nykyiseen www.tatsi.fi -osoitteeseen kun domain vapautui jazztoimija Tatsi ry:ltä vuoden 2020 alkupuolella.
Esimerkiksi SAK:n sivuilta löytyy vuodelta 2014 seuraava sitaatti Tatsin toiminnasta: ”Aktivointikursseille osallistuminen kannattaa: seurantatutkimuksen mukaan vuonna 2000 kursseille osallistuneista työttömistä oli kurssin jälkeen työllistynyt 21,1 %. Tämän lisäksi 3,4 % oli aloittanut joko perus-, jatko- tai täydennyskoulutusopinnot; 31–45-vuotiaista opiskeli vastaushetkellä peräti 12,5 %.”
Tatsin sivuilla on esitelty Tatsin toimintaa, ilmoiteltu tapahtumista sekä esitelty taustatahoja ja niiden toimintaa. Sivuston sisällöissä on haluttu huolehtia, että työtön löytää mahdollisimman helposti sen tiedon, mitä työttömäksi jäädessä tarvitsee: ilmoittaudu työttömäksi te-palveluihin äläkä jää yksin vaan ota yhteyttä omaan liittoon ja kassaan. Hae myös vertaistukea. Kaikkien aikojen suosituin Tatsi-verkkojulkaisu on Helppo papuwokki vuodelta 2013, ja se pitää edelleen pintansa nykyään keräten kymmeniä sivukatseluita kuukausittain. Resepti on julkaistu alunperin osana blogisarja Työttömän keittokirjaa.
Leirit kokemuksia, verkostoitumista ja rentoutumista mahdollistamassa
Tatsin toiminnassa on tavoitettu vuosien varrella kymmeniä tuhansia osallistujia ja työttömiä valtakunnallisesti. Leireillä on ollut keskimäärin vuosittain useita satoja ihmisiä, kunnes koronapandemia leikkasi toiminnan aivan nolliin. Leirejä on järjestetty useammassa eri kohteessa, useita vuosia esimerkiksi Muonion Utkujärvellä. Leirien sisältö on monesti koostunut keskusteluista mutta myös aktiviteeteista sekä esimeriksi arkitaidoista ja terveellisyydestä.
2004 Kansainvälinen toiminta käynnistyi, ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevia, vastavalmistuneille nuorille mahdollistettiin vaihtokokemuksia ulkomaille Tatsin toiminnan kautta.
Yksi tärkeä osa Tatsin toimintaa ovat olleet toimintakykyä ja terveellisiä elämäntapoja tukevat leirit. Lappiin suuntautunet aktivointi- ja tukileirit ovat alkaneet jo 1990-luvulla, ja yhteistyötä Kuntoremonttilomien muodossa alettiin tehdä PHT ry:n kanssa vuonna 2015. Samana vuonna 2015 järjestettiin myös Terveenä ja työkykyisenä työelämään toimintaa leirimuotoisena. Vuonna 2010 Kuntolomille osallistui Tatsin kautta lähes 500 leiriläistä. Vuonna 2019 järjestettiin Muutos lautasella -leirejä, joilla ravinto oli jälleen valokeilassa.
Tatsi tuottaa tietoa toiminnastaan ja toimii edunvalvojana
Tatsin yksi toimintamuoto on osallistua työryhmiin ja toimia työttömien edunvalvojana. Tätä tehtävää on toteutettu esimerkiksi osallistumalla kyselyiden ja selvitysten toteuttamiseen ja tuottamiseen, opinnäytetöiden ja pro gradu -töiden ohjaamiseen sekä erilaisia selvityksiä toteuttamalla.
Millaisia etuja työttömille on myönnetty? Tätä selvitettiin Tatsin toimesta vuonna 2012. Kohteeksi otettiin selvittää, saako työtön alennusta uimahallin maksuista. Selvityksessä havaittiin, että suurin osa kunnista tarjoaa alennuksia. Toisissa paikoissa alennus saattoi koskea tiettyä aikaa, mutta suurimmassa osassa selvitykseen saaduista tiedoista alennus oli noin puolet hinnasta. Miksi ravintola-ala ei houkuttele työttömiä työnhakijoita -tutkimuksessa vuonna 2019 Tatsi oli mukana yhdessä Palvelualojen ammattiliiton ja Restelin kanssa. Vuonna 2021 Tatsi avasi yhdessä Työväen sivistysliitto TSL ry:n kanssa Työtön -kyselyn verkossa, jossa selvitetään työttömien omia kokemuksia työttömyydestä. Vuonna 2022 osana Erilainen mingle -tapahtumaa Tatsi keräsi tietoa köyhyydestä. Köyhä -kyselyn tuloksia on esitelty myös EAPN-Finin eli Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston Köyhyysvahdissa – Suomen Köyhyysraportissa vuonna 2022. Uusinta tiedontuotantoa edustaa Sari Laitisen syksyllä 2022 julkaistu opinnäytetyö Työttömyyden haasteiden edessä.
Tatsi ja Tatsin ihmiset
Kuluneiden yli kahden vuosikymmenen aikana Tatsissa on työskennellyt useampi kymmenen, ellei jopa lähemmäs sata ihmistä palkkatöissä, hallitusvastuussa, vapaaehtoisena, palkkatuettuna työntekijänä sekä työkokeiluissa ja työharjoitteluissa. Monia heistä yhdistää pitkäkestoisuus. Useimmat työsuhteet ovat useiden vuosien mittaisia ja hallitusvastuut keskimäärin puolen vuosikymmenen pituisia.
Vaikuttavuutta ja pitkää kokemusta Tatsissa
Parlamentaarista viestiä eduskuntaan siirtyi vuonna 2000 viemään Tatsista Tero Rönni, joka oli työskennellyt Tatsissa sen alkuvuosina. Kun Rönni valittiin eduskuntaan, hän siirtyi Tatsin hallituksen puheenjohtajaksi, ja toimikin siinä roolissa vuoteen 2011 saakka.
Ensimmäisen virallisen toiminnanjohtajansa projektipäälliköiden jälkeen Tatsi sai vuonna 2002, kun Pasi Ylitalo valittiin tehtävään. Pasi Ylitalon aikana käynnistettiin useita hankkeita ja toimintamuotoja, joista osa elää edelleen jossain muodossa Tatsissa. Ylitaloa tehtävässä seurasi Tatsin toistaiseksi pitkäaikaisin toiminnanjohtaja Jouni Gustafsson, joka tuli Tatsiin vuonna 2005 töihin ensin projektipäälliköksi Tatsia elämään -hankkeeseen (2005–2007) ja siirtyi siitä toiminnanjohtajaksi Ylitalon siirryttyä uusiin tehtäviin vuonna 2007.
Jo perustamisvaiheessa mukana oli Eija Harjula, joka siirtyi vuonna 1998 SAK:n palvelukseen. Eija hoiti Tatsin ensimmäisten projektien ja toimintojen hallintoja, samalla kun Ulla Vuolanne tuotti koulutusmateriaaleja sekä toimintamalleja. Alun pääomalla saatiin palkattua myös kolme projektisihteeriä, jotka työskentelivät alueilla.
Monen työ on Tatsin kokemuksen jälkeen jatkunut ammattiyhdistyskentällä tai työttömyyden hoidon parissa. Viestinnän merkitys tavoittavuudessa näkyy useamman viestinnän kentällä jatkuneissa tehtävissä. Joukosta löytyy sekä toimittajia että monipuolisesti tuottajia. Kysyimme terveisiä Tatsin toiminnassa vaikuttaneilta.
Jukka Erätuli
Olin Tatsissa neljä vuotta 2013–2017 ensin Tatsi-hankkeessa valmentajana ja myöhemmin Valtaajat-hankkeen projektipäällikkönä. Mieleeni ovat erityisesti jääneet Tatsin Lapinmatkat. Ne olivat uskomattoman upeita. Tarkoituksena oli tasapainottaa leiriläisten arkea hyvillä päihteettömillä kokemuksilla. Vaellettiin, lasketeltiin, keskusteltiin elämästä, tehtiin yhdessä ja seikkailtiin. Myös ihan jokaisen Valtaajan kohtaamiset jättivät mun sydämeen pysyvän jäljen. Ollin, Anna-Marian, Jounin ja Lauran kanssa oli upea tehdä yhteiskunnallista ja merkityksellistä duunia.
Laura Rantanen
Työskentelin Tatsin hallinnoimassa Valtaajat-projektissa projektisuunnittelijana ja projektipäällikkönä vuosina 2015–2017. Tehtäviin kuului lisäksi muutakin, kuten Ääni työttömälle – kampanjan suunnittelu ja käytännöntoteutus.
Yksi mieleen jääneistä käytännön jutuista oli mm. Erilaisen minglen ideointi ja toteutus Porin SuomiAreenalle. Ilmeisesti konseptista on tykätty, koska olen huomannut, että se on saanut siitä alkaen jatkoa. Itse Valtaajat-projektissa työskentely sinänsä oli antoisaa ja palkitsevinta oli nähdä osallistujissa tapahtuvaa muutosta – myös työskentelytapa oli edistyksellinen ja vaikuttava. On lämmittävää, että siihen osallistuneista nuorista kuuluu välillä edelleen.
Timo Kokko
Miten kauan ja missä tehtävässä olet toiminut Tatsissa?
Toimin Tatsin projektipäällikkönä vuosina 2001-2002 Mauri Uusilehdon jälkeen. Ennen Helsinkiin tuloa toimin 1998 –1999 Tatsin aluesihteerinä Pohjois-Karjalassa. Toimistoni oli SAK:n aluepalvelukeskuksen yhteydessä. Samaan aikaan Tatsilla oli aluetoimistot myös Tampereella, Kuopiossa ja Turussa. Noiden toimieni välillä olin Työläisnuorten Tuki ry:n palkkalistoilla vuoden 2000 jolloin vedin mm. Muonion Utkujärvellä työttömien valtakunnallisia leirejä. Yhteys Tatsin toimintaan oli myös tuona vuonna suuri.
Noissa Tatsin aluepalvelupisteissä annettiin yksilöllistä neuvontaa työttömille ja heitä tuettiin työhön ja opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Alueellisia SAK:n ammattiosastoja ja muita alueiden yhdistyksiä neuvottiin eri tukityöllistämismuotoihin, työllistämiseen liittyviin hakemuksiin , työantajavelvoitteisiin liittyen. Tuo alueellinen ohjaus- ja neuvontatoiminta vaikutti silloin käynnissä olleen Työttömän tuki projektin aikana noin 200:n työ- tai harjoittelupaikan syntymiseen. Näistä suurin osa oli yhdistelmätukipaikkoja.
Miksi Tatsin toiminta on edelleen 2020-luvulla tärkeää?
Menneiden vuosien työ ja työttömien määrä tänä päivänä osoittavat, että Tatsin toiminnalle on tosiaankin tarvetta tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Tatsi on asiantuntija- ja palveluorganisaatio joka toimii työttömyyden vähentämiseksi ja työttömien aktivoimiseksi ja tämä työ on mielestäni äärettömän tärkeää. Valitettavasti en pysty edes sieluni silmin näkemään sitä päivää, että Tatsin tärkeää toimintaa ei Suomessa enää tarvittaisi.
Minkä muiston haluaisit jakaa Tatsilla työskentelystä?
Sykähdyttäviä hetkiä oli aina ne kun sai toimintaamme mukaan tulleilta henkilöiltä viestejä, että työmme oli auttanut heitä elämässään eteenpäin. Jo pelkän selkeän päivärytmin mukaan eläminen oli aiemmin ollut toisille vaikeaa ja tähän oli tullut muutosta. Moni oli onnistunut solmimaan uusia ihmissuhteita, löytänyt uuden suunnan elämälleen ja osa oli saanut kipinän osallistua aktiivisesti vapaaehtoistoimintaan sekä ammattitaitoa parantavaan ja ylläpitävään koulutukseen. Osallistuminen oli antanut uskoa siihen, ettei työllistyminen sittenkään ollut mahdotonta.
Tero Rönni
”Aloitin töissä Tatsissa projektisihteerinä vuonna 1998, ja työsuhde päättyi keväällä 1999 kun aloitin työt eduskunnassa kansanedustajana.” Rönni siirtyi Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistyksen puheenjohtajaksi 2000-luvun alussa ja pysytteli hallitustyössä vuoteen 2011 asti.
Tero Rönni kertoo, että puheenjohtaja-aikoina tärkeintä oli 1990-luvun laman jälkeisten pitkäaikaistyöttömien saattaminen takaisin työelämään. Hän muistelee omalta hallituskaudeltaan, että erityisesti vuosina 2005-2007 korostuivat toiminnanjohtajien toiminnassa. “Olisi tärkeää, että liitoissa ymmärrettäisiin miten tärkeää työtä Tatsissa tehdään” Rönni muistuttaa ja kertoo, että hänen aikanaan hallituksesta saatiin jonkin verran ideoita, mutta pääpaino toiminnanjohtajan ideoinnissa. Rönni pitää tärkeimpinä muotoina ihmisten saamista toistensa kanssa tekemisiin ja todella yhteiskunnasta syrjäytyneiden tukemisesta takaisin yhteiskuntaan.
Vaikka Rönni muistelee, että jo 1990-luvun lopussa työnhakukursseihin suhtauduttiin ylenkatsoen, hänen oma kokemuksensa vetäjänä niistä oli onnistunut: intensiivisellä kurssilla päästiin jutulle parissa päivässä, vertaistuki, ruoka ja kahvi olivat kursseilla tärkeässä roolissa. Oman roolinsa Rönni näki erityisesti parlamentaarisen roolin kautta “Oli tärkeää, että oli kontaktit suoraan parlamenttiin.
Tiina Nurmi-Kokko
Rakennusliiton nykyinen järjestöpäällikkö aloitti yhteistyön Tatsin kanssa 1990-luvun puolivälissä kouluttajana “Silloin syttyi lamppu: Monilta puuttuu osaamista ja opintoja ja hommat hoidetaan yhteistyöllä”.
Nurmi-Kokko näkee alueelliset projektit tärkeinä, olivatpa ne sitten lomatoimintaa, kursseja tai muuta yhteisöllisyyden töitä. Tärkeää on erityisesti miesten aktivointi ja mukaan saaminen. Taantumapaikkakunnilla kuten Kainuussa alueelliset interventiot ovat tärkeitä, ja niiden tulisi tavoittaa sekä nuoria pudokkaita ja muuten ulkopuolelle jääneitä.
Hän muistelee lämmöllä esimerkiksi Tampereella järjestettyjä Pizzaa ja p**kanjauhantaa –iltoja.
Jaana Ylitalo
Palvelualojen ammattiliiton edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo työskenteli vuonna 1996 Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistystä edeltäneessä Työtahti ry:ssä projektisihteerinä. Ammattiyhdistykentällä uransa työskennelleenä Ylitalo on seurannut Tatsin toimintaa koko sen olemassaolon ajan kunnes tuli puheenjohtajaksi Tiina Nurmi-Kokon jälkeen vuonna 2016.
“Tatsilla on ollut hyviä ja hyvin erilaisia hankkeita työttömien tukemiseksi. Näistä esimerkkejä ovat esimerkksi Valtaajat, Erilainen mingle, Avoin työhuone, Yhteinen keittiö sekä Homebase” Ylitalo kertoo ja muistuttaa, että Tatsin kohderyhmän skaala on suuri pitkäaikaistyöttömistä pätkätyöttömiin. Hän näkee, että jatkossa hyviä malleja voitaisiin levittää entistä laajemmalle liittojen ammattiosastojen kautta ja näin tarjota tukea ja apua yhä useammalle.
Jaana Ylitalo muistuttaa, että hänen kaudellaan koronapandemia ja sen vaikutus työttömien elämään on näkynyt vahvasti. Tatsin työlle on tulevaisuudessakin tarvetta.
Mauri Uusilehto
Toimin Tatsin projektipäällikkönä 14.9.1998– 31.12.2000. Tehtävä vastaa nykyistä toiminnanjohtajan tehtävää. Parhaat muistot liittyvät tietysti työyhteisöömme ja sellaisiin pieniin onnistumisiin, jolloin olimme edesauttamassa asiakkaidemme elämänlaadun kohentumisessa. Muistan yhdenkin tapauksen, kun iäkkäämpi rakennusmies sai kursseilta sen verran tsemppiä, että suoritti peruskoulun oppimäärän ja tapasi lisäksi koulutuksissa tulevan vaimonsa.
En tiedä, että löytyikö töitä myöhemmin, mutta elämänlaatu kohosi varmasti tuntuvasti. Vastaavasti oli myös sellaisia aika pysähdyttäviä tapaamisia, joissa sai kuulla tosi murheellisia elämäntarinoita ja miten työttömiä yritettiin kyykyttää oikein kunnolla.
Pasi Ylitalo
Olin ensin projektipäällikkö ja myöhemmin toiminnanjohtaja vuosina 2002–2007. Vaikka moni työttömäksi joutunut työllistyy nopeasti, on työpaikan hakeminen ja saaminen edelleen hankalaa. Erityisesti mitä enemmän ikää ja vähemmän koulutustaustaa henkilöllä on. Tämän vuoksi kaikenlainen tuki, joka on työttömille annettavissa heidän tarpeistaan lähtien, on tärkeää. Tämän vuoksi TATSIa tarvitaan jatkossakin.
Oli hienoa kuulla kun jotain myönteistä oli tapahtunut ihmisen elämässä. Erityisen hienoa oli eräässä projektissa, jonka tarkoituksena oli saada ihmiset jakamaan arkisia kokemuksia keskusteluryhmissä. Olimme Lapissa ja ryhmässä oli noin 60-vuotiaita miehiä, jotka eivät ryhmässä puhuneet juuri sanaakaan ensimmäisten päivien aikana mutta sitten taitavan ohjaajan ansiosta he kykenivät avautumaan omista arjen iloista ja huolista. Ja olivat sen jälkeen todella innostuneita keskustelijoita.
Oltiin työttömien ryhmän kanssa syksyllä Utkujärven majoilla ja mentiin Särkitunturiin mustikan keruuseen. Rinteessä vastaan tuli nuori nainen, joka esittäytyi Metsähallituksen työntekijäksi. Juteltiin tovi ja haasteltiin syksyisestä Lapista ja kuinka mukavaa tunturissa on samoilla. Ja että marjaa on. Sitten hän kertoi, että muutaman metrin päässä on karhun kolo, jota hän oli katsastamassa ja että karhun pitäisi olla lähistöllä. Oli talviunilleen menossa. Kysyi vielä, että oltiinko nähty karhua. Siinä kääntyi meidän kumpparit kohti tulosuuntaa ja autoa nopeamminkin kuin kerkeää juolukkaa sanoa. Ostettiin mustikat Muonion K-kaupasta.
Anna-Leena Saarelainen
Ohjasin vuosina 2002–2003 Työttömien AY-jäsenistölle tarjota Ray rahotteisia keskusteluryhmätoimintaa. Tavoitteena työelämään paluun tukeminen ja vertaisryhmän kanssa jakaa kokemuksellisesti työhönpaluun esteitä, löytää mahdollisuuksia. Ryhmät toteutettiin eripuolilla pk-seutua. Ryhmätoiminta oli intensiivistä.
Jouni Gustafsson
Olin Tatsissa töissä 2005–2021 projektikoordinaattorina ja toiminnanjohtajana. Tärkeintä oli toiminnanjohtaja-aikanani syntyneet mallit joilla pystyimme vahvistamaan työttömien omaa ääntä ja tukemaan heidän työllistymistään, niin nuorten työttömien kuin ammattiliittojen työttömiä jäseniä. Näitä tärkeitä minun aikanani syntyneitä malleja ja toimia olivat Erilainen Mingle, Tatsi-lehti, Työhönvalmentajien tukea tarjonnut Tatsi-hanke, Valtaajat-hanke, Asunnottomien miesten -leiri Lapissa, Avoin Työhuone -malli, Tatsia elämään – luontohoiva leirit, Take a Break-projekti, Työttömien vaalikone, Ääni työttömille -kampanja, Homebase-hanke, Yhteinen keittiö -hanke, Tatsin Korttelikeittiö, Työttömien hyvinvointikurssit Lapissa, Prijuutti-hanke, jossa työllistettiin työttömiä korjausrakentamisen pariin, sekä lukuisat työttömille pidetyt koulutukset ja tuhannet kohtaamiset. Työttömien nuorten leirillä Muonion Utkujärven Majoille liki tuhat työtöntä sai voimaa luonnosta. Yksi erityisesti mieleen jäänyt kommentti oli: ”Nyt tällä leirillä koin että joku minua oikeasti kuuntelee”. Kiitos niille lukuisille osallistujille ja vapaaehtoisille jotka mahdollistivat kyseiset leirit. Lapin Luonto ja Utkujärven Majat ovat jättäneet satojen sydämiin jäljen joka kantaa läpi koko loppuelämän.
Jukka Asikainen
Toimin Tatsin hallituksen varapuheenjohtajana 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Yhteistyötä tein jo Työttömien Ay-jäsenten tuki ry:n edeltäjän lähinnä työttömien nuorten aktivointiin perustetun Työtahdin kanssa. Turusen Sami oli siinä projektisihteerinä. Muistan tästä yhteistyöstä erityisesti Inarin järven Nanguvuonossa maaliskuussa -95 järjestetyn leirin. Osallistujat olivat mukana Saariselällä järjestettyjen Rakentajien talvipäivien järjestelytehtävissä.
Varapuheenjohtajan roolista muistan ertiyisesti yhdistyksen talouden jatkuva epävarmuuden ja toiminnan alueellistamisen.
Rakennusliiton jäsenistä oli pahimmillaan työttömänä yli puolet. Laman taittumisen myötä rakennusalan työllisyys alkoi parantua. Järjestimme TATSI:n kanssa 1990-luvun puolivälin jälkeen yhtäältä takaisin teemapäiviä, joissa yhteistyökumppaneina oli mukana myös työvoimatoimistot ja Rakennusteollisuus RT:n jäsenyrityksiä ja toisaalta Palikat paikoilleen -kursseja syrjäytymisvaarassa oleville työttömille rakentajille. Moni näille kursseille osallistuneista on vielä vuosikymmenten jälkeenkin tullut kiittämään siitä henkisestä tuesta, mitä kurssilta oli saanut. Alkuvuosina Tatsin toiminnan volyymistä yli puolet ohjautui Rakennusliiton kenttään.
Mikael Isoaho
Työskentelin Tatsilla syksystä 2017 vuoden 2020 loppuun. Projektityöntekijänä Valtaajat-hankkeessa kannustimme alle 30-vuotiaita työttömiä helsinkiläisiä löytämään oma vaikuttamiskanavansa – valtaamaan tilansa – mahdollistamalla heille heidän itsensä suunnittelemia ja toteuttamia projekteja. Hankekoordinaattorina kehitimme Avoin työhuone -hankkeessa Valtaajien pilotoimaa ideaa kolmella erilaisella paikkakunnalla yhdistäen nuorten aikuisten omat projektit ja yhteisölliset tilat.
Tatsilla ei pelätty käyttää luovuutta tavoittavien tilaisuuksien järjestämisessä. Mieleenpainuvia tilaisuuksia ja tempauksia oli monia, mutta kenties vaikuttavin omana aikanani oli Porvoon Gammelbackassa järjestetty yhteisötapahtuma, jossa esiintyi pohjoismainen Sisus-sirkus. Sirkusnäytöstä saapui katsomaan reilut kaksisataa Gammelbackan ja lähiseutujen asukasta. Yhteisöllisyyden, kohtaamisten ja herkullisen paellan lisäksi tapahtuma tarjosi myös yhdelle työttömälle keikkatöitä yövartijana. Tämän elokuussa 2018 pidetyn tapahtuman jälkeen voi sanoa, että Tatsin työntekijät ja vapaaehtoiset olivat saaneet melkoisen kokemuksen tapahtumatuotannosta!
Anna-Maria Isola
Työskentelin Tatsilla vuodesta 2012 vuoteen 2015. Ensin koordinoin RAY-rahoitteista Tatsia elämään -hanketta ja sen jälkeen johdin suunnittelemaani RAY-rahoitteista Valtaajat-kehittämishanketta. Muistoja on monia. Suurin osa niistä on hyviä ja liittyvät siihen, kun pitkään työelämän ulkopuolella olevat nuoret aikuiset alkoivat kukoistaa. On myös surullisia muistoja, jotka liittyvät siihen, kun jollakin alkoi mennä entistä huonommin tai joutui menettämään ihmisen, jonka kanssa oli tehnyt töitä. Yhteistyö nuorten aikuisten kanssa oli rikasta. Opin heiltä paljon elämästä. Kannan muistoja koko loppuelämäni osana minua. Ne ovat olleet muokkaamassa minua osaltaan sellaiseksi kuin nyt olen.
Tanja Mettovaara
Parhaat muistot Tatsista on kun oon ollut puhumassa Valtaajat-porukalle yhdistystoiminnasta eli vapaaehtoishommista sekä toisen kerran blogin kirjoittamisesta. Kun kuuli nuorten omia tarinoita, miten heillä menee ja toisaalta oma vaikuttamisen mahdollisuus siihen että nuoret uskaltaisivat tavoitella haaveitaan, on ollut tosi palkitsevaa.
Tatsin kanssa pyöräiltiin fillarilla Valmuun tempauksessa vuonna 2017. Se oli kiva tempaus, vaikka ei varsinaisesti ehkä toiminut aktivoinnissa kuten oli ajateltu. Uusien asioiden kokeileminen on kuitenkin aina mielenkiintoista!
Teamin (Teollisuusalojen ammattiliitto 2010-2017) aikaan tehtiin myös liiton työttömille tilaisuuksia, joissa jäsenet saivat sellaista tukea työttömyyteensä mitä siinä kohtaa tarvitsivat. Teamissa työttömät maksoivat jäsenmaksua, joten liitto myös tarjosi eri tavalla työttömille asioita. Tatsi oli siis mukana järjestämässä erilaisia leirejä ja mukana työttömien toimintapäivillä joista silloin itse vastasin.
Ulla Vuolanne
Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry perustettiin 90-luvun lopulla tavoittamaan ammattiliittojen työttömäksi jääneitä henkilöitä. Olimme Eija Harjulan kanssa ensimmäiset yhdistyksen työntekijät, minä aloitin projektipäällikkö Harjulan johdolla projektisihteerin työt.
Oli ilo huomata, miten innokkaasti SAK:n ammattiliitot lähtivät mukaan hankkeisiin. Järjestimme tavoitteisiin nähden yli tuplasti tilaisuuksia ympäri Suomen. Oli hyvin koskettavaa huomata, miten innokkaita työttömät osallistujat olivat. Joidenkin ihmisten kohdalla pääsimme hyvinkin syvälle keskusteluissa. Joillakin oli ensimmäinen kerta moneen vuoteen tavata muita ihmisiä kuin kotitien varrella asuvia tuttuja. Joillakin oli pelkoja siitä, että oma elämänpolku ei enää löytyisi. Joskus saattoi oma kuva olla turhankin toivoton ja pessimistinen. Kuitenkin lähes poikkeuksetta palautteen mukaan tilaisuuksissa voimistuttiin ja rohkaistuttiin elämässä eteenpäin. Minä olen usein miettinyt miten paljon ihmisillä olikaan tunnetta ja älyä läpikäydä oman elämänsä tilanteita. Miten rohkeasti moni heittäytyi kertomaan elämästään, ajatuksistaan tai vaikkapa ohjelman luoviin osuuksiin. Opin näistä vuosista itsekin todella paljon!
Tilaisuuksien tarkoitus oli konkreettisten ohjeiden sekä työelämäneuvonnan ja -menettelytapojen lisäksi antaa rohkeutta löytää oma osaamisalue – joka jokaiselta ihmiseltä löytyy! Ihmisten kannustaminen tarttumaan mahdollisuuksiin ja lähtemään mukaan vaikuttamaan omaan elämään liittyviin asioihin oli palkitsevaa. Myös erittäin myönteinen palaute rohkaisi meitä vetäjiä. Sittemmin Tatsi ry:tä seuranneena olen huomannut että yhdistyksen toimintatavat ovat erittäin paljon monipuolistuneet ja hienosti punnitulla toiminnan kehittämisellä myös rationalisoituneet. Toivotan sydämestäni menestystä tärkeälle työllenne!
Tatsissa töissä 1996–1998
Eija Harjula
Tulin perustamisprosessiin mukaan Työtahti-projektin projektipäällikön paikalta (Työtahti oli nuorille työttömille toimintaa, koulutusta yms järjestänyt projekti, jonka taustalta löytyi SAK ja liitot – työhuoneeni sijaitsi SAK:n järjestöosaston käytävällä :)) ja siirryin SAK:n palkkalistoille 1.10.1998.
Ullan ja mun aikana palkattiin myös kolme projektisihteeriä hoitamaan alueellista koulutustoimintaa. Toimintahan käynnistyi silloisen työministeriön projektirahoituksella. Alkuvaiheen omarahoitusosuus hoidettiin SAK:n 90-vuotisjuhlavuoden ”Tue työtöntä jäsentä”-keräyksellä. SAK siis ohjasi juhlavuotensa muistamiset puoliksi meille ja omalle KSR:n rahastolleen.
Toiminta oli todella tiiviisti fokusoitunut liittojen työttömien jäsenten tukeen ja heidän jaksamisen, osaamisen ja valmiuksien ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Ulla vastasi hyvin pitkälti koulutusten sisältöjen suunnittelusta ja niiden organisoinnista. Minä pyöritin hallintoa, vastasin rahoituksesta ja raportoinnista sekä olin linkkinä liittojen ja Tatsin välillä.
Tatsi tuottaa palvelua, jota liitot eivät itse ennätä tai heillä ei ole resursseja järjestää. Toivon, että yhteys liittoihin säilyy ja vahvistuu ja heidän tarpeensa tulevat näkyväksi Tatsin toiminnassa.
Tatsissa töissä 1997–1998