Miksiköhän en saanut sitä työtä? Sitä on varmasti moni työtä hakenut miettinyt. Vähemmän keskusteluissa esille tuotava aihe on kuitenkin koettu työhönottosyrjintä. Sen todistaminen on vielä havaitsemistakin vaikeampaa.
Tunnistamme, että suurin osa työttömistä on työttömänä vastoin omaa tahtoaan (Työtön-kysely, 2021–2023) ja haluaisi työllistyä. Kun ohjelmaa Tatsin juhlamseminaariin syksyllä 2022 koottiin, esille tuli useita syrjinnän kriteerit täyttäviä työllistymisen haasteita: Ikä, perhetilanne, sukupuoli, oletettu seksuaalinen suuntautuminen, etninen tausta tai muu oletettu ominaisuus.
Tatsin juhlaseminaarissa kuultiin Tasa-arvovaltuutetun toimistosta Pirkko Janaksen puheenvuoro, jossa hän kertoi, että kaikki sukupuolet kokevat oletettua työhönottosyrjintää ja yhteydenottojen määrä tasa-arvovaltuutetun toimistoon jakaantuu lähes puoliksi naisten ja miesten välillä.
Työhönottosyrjintää Suomessa ja maailmalla on tutkittu erilaisilla tutkimuksilla ja kampanjoilla. Suomessa on toteutettu kokeilu, jossa sama hakija haki eri nimellä työpaikkaa. Tässä kokeilussa todettiin, että eniten kutsuja työhaastatteluun saivat suomalaistaustaisen nimen omaavat naiset. Miehistä erityisesti yli 55-vuotiaat kokevat oletettua työhönottosyrjintää.
Siksi Suomeen on tärkeää saada tulevina vuosina työllisyysasiavaltuutettu, jolle kuuluisivat keskitetysti myös työttömyyteen liittyvät asiat. Suomessa on tunnistettu, ja tunnustettu, että alueellinen kohtaanto-ongelma on voimakas. Tätä voitaisiin lieventää vähentämällä oletettua työhönottosyrjintää.
Kokemuksia työhönottosyrjinnästä
Kysyimme verkossa keväällä 2023 koetusta työhönottosyrjinnästä. Vastauksia on saatu kuitenkin niukasti. Tässä jutussa siteeratut vastaukset eivät siis ole välttämättä koko totuus, vaan enemmänkin jäävuoren se näkyvä huippu, joka jo tunnistetaan ja josta uskalletaan puhua.
On hälyyttävää huomata, että työhönottosyrjintää iän perusteella kokee vastanneissa kaksi kolmannesta. Monessa vastauksessa tuli myös esille, että jo haastatteluvaiheessa syrjinnän täyttävät kriteerit esimerkiksi perhetaustan vuoksi tuotiin esille. Koska työhönottotilanne on vahvasti valta-asemaltaan värittynyt, haastattelutilanteessa epäasiallisten kysymysten tai kommenttien esille tuominen on äärimmäisen vaikeaa.
Kielikysymys tuli vain yhdessä vastauksessa esiin, sillä tietoa kerättiin tällä kertaa vain suomeksi. Myös etninen tausta tuli vähemmän esille. Siksi toivomme kyselyyn jatkossa vastauksia myös heiltä, jotka kuulevat tai ovat todistaneet työhönottosyrjinnän erilaisia muotoja.
Koska aiheen kartoitus on vasta alkanut, kysely on auki toistaiseksi Tatsin verkkosivuilla (Kyselyt – Oletko kokenut työhönottosyrjintää?) ja keräämme tietoa välittääksemme sitä eteenpäin. Auta meitä tekemään ongelma näkyväksi!
Uskalla puhua syrjinnästä. Älä jää yksin. Puutu, kun kohtaat syrjintää.