Tatsin 25-vuotishistoriikki 2022 / Koronapandemiasta työvoimapulaan
Työmarkkinoilla on tapahtunut paljon viimeisen viiden vuoden aikana. Vaikka vuoden 2020 keväällä alkanut koronapandemia ravisteli työmarkkinoita, palautuminen on ollut yllättävän nopeaa. Tällä hetkellä työmarkkinakeskustelua hallitsee Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset sekä työvoimapula.
Koronapandemia näkyy tilastoissa keväällä 2020 alkaneena lomautusaaltona. Koronakriisi nosti työttömyysastetta merkittävästi, ja lomautettujen määrä nousi historiallisen korkeaksi. Kriisi kuitenkin jäi pelättyä lievemmäksi ja lyhyemmäksi. Tähän vaikuttivat Suomen lomautus- ja työttömyysturvajärjestelmä sekä erikseen kriisiin räätälöidyt lisäjoustot.
Vaikka koko talouden tasolla pandemia aiheutti vain lyhyen pudotuksen, sillä oli iso ja pitkäkestoinen vaikutus eräisiin toimialoihin ja ryhmiin. Toimialoista pahiten kärsivät majoitus ja ravintolat sekä virkistyspalvelut ja logistiikka. Näiden palveluiden käyttöön liittyi kohonnut tartuntariski ja siksi niihin kohdistettiin suoria rajoitustoimia. Koronan hellitettyä, vuonna 2021, työllisyyden kasvu oli poikkeuksellisen voimakasta. Työvoimatutkimuksen mukaan merkittävä osa työllisyyden kasvusta näkyi työvoiman ulkopuolella olevien määrän vähenemisenä ja vähemmän työttömyyden laskuna.
Talouden ja työmarkkinoiden elpyessä on tyypillistä, että työnhakuaktiivisuus lisääntyy, mikä taas lisää työttömien määrää. Vuoden 2021 lopulta lähtien kuitenkin myös työttömien määrä alkoi laskea. Näyttäisikin siltä, että pandemiakriisi ei vaikuttanut työmarkkinoihin samalla tavalla kuin aikaisemmat taantumat. Korona-aikana työvoiman saatavuusongelmat jopa kasvoivat joillain aloilla ja alueilla. Työllisyysaste on kohonnut jo korkeammalle tasolle kuin ennen koronaa.
Pitkäaikaistyöttömien määrässä sen sijaan ei ole tapahtunut merkittävää vähentymistä. Tämä tosin oli odotettavissa, sillä tavallista on, että taantuman jälkeen työttömyys lähtee ensin laskuun lyhytkestoisessa työttömyydessä ja vasta viiveellä pitkäkestoisemmassa työttömyydessä. Voidaan todeta, että korona-aika oli erityisen haastava niille, jotka olivat jo työttömänä, kun koronakriisi alkoi.
Kriisi pitkitti monen työttömyyttä. Hyvin pitkään pitkäaikaistyöttömänä olleiden määrä on kasvanut koko 2000-luvun. Jokainen talouskriisi lisää tähän oman jälkensä, eikä pitkien pitkäaikaistyöttömyyksien määrä ehdi palautua ennen kuin uusi talouskriisi taas iskee. Kun otetaan katse kohti tulevaisuutta, epävarmuutta luovat sodan mahdolliset työmarkkina-vaikutukset. Nykytila on edelleen melko hyvä, mutta lähitulevaisuuden näkymät ovat hieman heikentyneet. Merkille pantavaa kuitenkin on, että samaan aikaan työmarkkinoiden heikentymisen kanssa, kamppailemme merkittävästä työvoimapulasta. Erityisesti tämä koskettaa palvelualoja. Tämä on tulevaisuuden yksi iso kysymys – mistä löytyvät tekijät väestön ikääntyessä?
TEKSTI: MARIANNE KEYRILÄINEN, ERITYISASIANTUNTIJA, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ
Teksti on julkaistu painettuna Tatsi-lehden juhlanumerossa. Painettuja lehtiä voit tiedustella Tatsin toimistolta Kari Arolta.