Useat tutkimukset osoittavat että yli yhdeksän kymmenestä työttömästä haluaisi olla osaamisensa ja terveytensä mukaisessa työssä. Työllistymisen keskeisenä esteenä on se, että työpaikkoja ei ole, niitä ei löydetä tai ne eivät tarjoa toimeentuloa. Suoja-osan palauttaminen, katkeamattoman toimeentulon siltaaminen sekä tuen ja toimeentulon yhdistämisen kehittäminen edistävät työllistymistä. Myös työnantajat tarvitsevat tukea ja tietoa etenkin pienemmissä yrityksissä työntekijän osatyökykyisyyden huomioimisessa.
Nyt kun te-palvelut ovat siirtyneet kuntien vastuulle ja sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointialueilla päätettäviä, on Sinulla kunta- ja aluepäättäjänä suuri merkitys: mihin panostamme ja millä toimilla edistämme työllistymistä ja työuria.
Terveys keskeinen haaste työllistyä, mutta työttömien lakisääteiset terveystarkastukset toteutuvat eri puolella Suomea eri tasoisesti.
Jonotusajat vaihtelevat ja hoitoon pääsyn mahdollisuuden taso vaihtelee (mm. TEA-Viisari 2022, AvoHilmo 2020, 2022). Vaikka maksuttomaan työkykykartoitukseen pääsisi, lääkärikäynteihin tai lääkkeisiin ei ole taloudellisesti varaa. Työkyky ei parane. Tilanne heikentyy edelleen vuonna 2025 vähävaraisten ja pienituloisten joukossa ja alueellinen epätasa-arvo lisääntyy.
Monet terveysongelmista ovat hitaasti hoidettavia ja haittaavat lievinäkin kasaantuessaan työkykyä ja siitä johtuen työllistymistä. Diagnoosi(e)n saaminen on hidasta ja vaikeuttaa työllistymistä. Vuonna 2023 työttömien maksuttomaan terveystarkastukseen osallistui koko maassa työttömistä keskimäärin 8,3 % (Sotkanet). Vaihteluväli on alueellisesti suurta, vaihdellen Helsingin (1,6 %) ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen (2,1 %) heikoista luvuista Kainuun (46,3 %) ja Etelä-Savon hyvinvointialueen (38,9 %) laajempaan tavoittavuuteen.
Joka 10. suomalaisella on ulosottovelkaa ja/tai maksuhäiriömerkintä. Tämä osaltaan voi hankaloittaa työllistymistä: ei tunneta mekanismia, miten palkanmaksu vaikuttaa ulosottoon tai etuuksiin. Asumistuen lasku saattaa ajaa ihmisiä asumaan edullisempien vuokrien haja-asutusalueille, josta työllistymiseen tarvitaan auto heikkojen julkisen liikenteen palvelujen vuoksi.
Velkaantumisen vähentämistä työllistymisen edistämiseksi pitää tukea mm. säätämällä terveydenhuollon asiakasmaksut ei-ulosottokelpoisiksi. Lisäksi vahvistettava asiakasmaksulain 11. pykälän tosiasiallista käytäntöön soveltamista eli asiakasmaksujen alentamista tai perimättä jättämistä. Vastuun terveydenhuollon asiakasmaksujen huojennuksesta tulee siirtää hyvinvointialueille, koska kaikki huojennusta tarvitsevat ja siihen oikeutetut eivät kykene seuraamaan ja hakemaan huojennusta itse.
Velkajärjestelyiden vaikutusta työllistymiseen (mm. suojaosan poisto, ulosoton suojaosan mahdolliset tulevat muutokset hallituskaudella) etenkin pienpalkka-aloilla ei ole arvioitu kylliksi oletettujen kannustinloukkujen näkökulmasta.Työn vastaanottamisesta on tullut kalliimpaa (mm. työmatkat) ja työllistyminen on edelleen vaikeutunut (työllisyysluvut).