Onko enää lottovoitto syntyä Suomeen?

2000-luvun alkupuolella yksi tyypillisimpiä esseeaiheita lukiossa oli On lottovoitto syntyä Suomeen. Laadukas sosiaaliturva, maksuton koulutus, turvallinen elinympäristö ja talouskasvu, joka takasi töitä, oli tosiaan lottovoitto. Myös “loton valtiolle tuottamat voitot” eli rahapelituottoja käytettiin kulttuurin, taiteen ja järjestöjen toimintaan.  Moni laadukas ja nykyään itsestäänselvyydeltä tuntuva toimintamalli on kehitetty järjestöjen veikkausvoittovaroilla rahoitetuilla hankkeilla.  

Lottovoitto on yhä harvemmalle nuorelle terminäkään tuttu ja ihmekös tuo: Rahapelimarkkinat ovat moninaistuneet jo ennen niiden virallista avaamista muille toimijoille kuin Veikkaukselle. Sen ja taloudellisen tilanteen epävarmuuden sivutuotteena myös rahapeleistä aiheutuneiden taloudellisten hankaluuksien, velkojen ja rahapeliriippuvuuksien määrä on kasvanut.   

Rahapelimarkkinoiden auetessa rahahanan rahapeliongelmien ehkäisyyn ja rahapeliongelmista kärsivien tukemiseen tulee pysyä auki. Haave taloudellisesta pärjäämisestä myös onnella kuitenkin elää suomalaisten mielessä. Luemme kiihtyvällä tahdilla kokemuksia siitä, miten töitä ei hakemisesta ja yrittämisestä huolimatta löydy, sosiaaliturvaa on heikennetty, yhä useampi on veloissa ja terveydenhuoltoon pääsemiseen on sekä pitkät jonot että matkaa, kun pienempiä terveyskeskuksia on joko suljettu tai ollaan sulkemassa. Samalla, kun palkkojen ostovoimassa ja sosiaalietuuksissa on jääty jälkeen eurooppalaisittain, hintataso on pysynyt eurooppalaisittain korkealla viime vuosina. Nykyään taitaakin tarvita lottovoiton, jos syntyy Suomeen.  

Suomeen syntymisessä on edelleen paljon voittoja: maa on turvallinen ja rauhallinen, peruskoulu tavoittaa suurimman osan ikäluokasta ja yleensä sinne terveydenhuoltoon lopulta pääsee varallisuudesta riippumatta. Jotta pääsemme takaisin 2000-luvun alun tunnelmiin, on tärkeää, että rakennamme maata vanhalla, hyvinvointivaltion reseptillä: yhdessä ja toisiamme kuunnellen. Tarvitsemme myös uusia sosiaalisia innovaatioita ja niiden juurruttamista valtakunnallisesti. Yksi sosiaalinen innovaatio on syrjäytymisen ehkäisyn vaikutuksien arviointi osana kunnallista päätöksentekoa sekä eri varallisuusluokista tulevien kohtaamiset.  

Tullaan siis yhteen ja tavataan Erilainen mingle –kohtaamistapahtumassa Porissa tiistaina 24.6.2025 klo 13-15. Tapahtuman suojelijana toimii vuonna 2025 Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn ja sen juontaa näyttelijä Mari Rantasila.  

Lue lisää yhdeksättä kertaa järjestettävästä Erilaisesta Minglestä osoitteesta erilainenmingle.fi 

Erilainen mingle -kollektiivi

Jätä kommentti