Jälkipuinti Erilainen mingle 2022 -kohtaamistapahtumasta: Miten köyhyyttä voisi vähentää? (osa 3/3)
Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys julkaisi keväällä yhdessä yli 10 muun toimijan kanssa osana Erilainen mingle -tapahtumaa Kuka olet, köyhä? -verkkokyselyn, johon saatiin vastausaikana yli 100 vastausta. Tässä kolmiosaisessa blogisarjassa avaamme kyselyn keskeisiä vastauksia ja niiden vaikutusta arkeen.
Köyhyyden syyt ovat moninaiset, ja vastaajista moni kirjoittaa, ettei tiedä, miten köyhyyttä ja eriarvoisuutta voisi vähentää. Ehdotuksiakin kuitenkin on reilusti. Tehokkaimpina ratkaisuina köyhyyden vaikutuksen vähentämiseen vastaajat pitävät esimerkiksi toimeentulotuen, perustulon ja perheiden tukemista. Poistamalla pienituloisilta ja tulottomilta terveydenhuollon ja lääkkeiden maksut, monen terveydellistä tilaa voitaisiin parantaa ja näin auttaa heitä.
Myös erilaisille verohelpotuksille yksinasujille sekä ikäihmisten vapaa-ajan viriketoiminnalle on toiveita. Moni kokee, että 17-vuotiaana loppuva lapsilisä loppuu liian aikaisin ja vaikeuttaa lapsen opiskelua – ja tätä kautta vauraamman ja valoisamman tulevaisuuden tavoittelua. Maksuton toinen aste saa kiitosta mahdollisuutena kouluttaa lapsia pidemmälle kuin mihin itse on saanut mahdollisuutta.
Byrokratia, maksukatot ja omavastuut tulevat myös vastauksista esille. Ulosottoon ei kukaan tahdo, joten laskut halutaan maksaa ajoissa. Se taas tarkoittaa tilin väijymistä ja huolta, jos tuen tai etuuden maksu viivästyy ilmoitetusta, tai jos käsittelyajat ovat hitaita. Lainojen korkoihin toivotaan inhimillisempiä summia, etenkin kulutusluottojen kohdalla. Perustuloa perustellaan sen selkeydellä ja yhden luukun –mahdollisuudella. Ulosoton kattoa kuukausitasolla toivotaan tarkasteluun, että elämiseen jäisi enemmän rahaa.
Toiveet työn tekemiseen tulevat vastauksista esille. Osalle terveydellisistä syistä työskentely ei ole mahdollista, mutta he, joille on, toivovat osa-aika työtä tai kokoaikaista työtä riittävällä palkalla. Osa toivoo ihan vain töitä, joihin työttömänä tai työelämän ulkopuolelta tuntuu olevan tosi vaikea päästä kiinni. Samaan aikaan osa vastaajista kritisoi kovasti nk. välityömarkkinoita (palkkatukea, työkokeilua, erilaisia harjoitteluita) jos niiden ei voida katsoa johtavan työllistymiseen saman työnantajan palveluksessa. Työn osalta siis pysyvyys ja sitä kautta taloudellinen ennakoitavuus tulee kyselyssä esille.
Olipa kyse työstä maksetusta palkasta, eläkkeestä tai etuudesta, Kuka olet, köyhä -kyselyn vastauksista käy ilmi, että harva kokee pärjäävänsä alle 1500 eurolla kuukaudessa. Kuitenkin monen vastaajan kuukausitulot jäävät joko työssä, eläkkeen vuoksi tai tukien varassa alle 1000 euroon kuukaudessa. Tästä summasta asuminen, lääkkeet ja laskut (tässä järjestyksessä) vievät suurimman osan, jättäen esimerkiksi ruokaan ja ravintoon yhä vähemmän euroja.
Osa toivoo julkiseen liikenteeseen ilmaisia matkakortteja työelämän ulkopuolella oleville. Näin ruokajakeluunkin tai yhteisiin ruokailuihin olisi mahdollista osallistua. Myös asumistuen euromääräiset katot aiheuttavat ihmetystä ja yksi vastaaja kirjoittaakin “Asuntojen vuokrahinnat [asuinpaikkakunnallani ovat] korkeammat, kun Kelan taulukoissa ja lähes vuosittain [vuokria] korotetaan, vaikka ei valitsisi asuinaluetta ja asuisi niin sanotusti hyvällä asuinalueella.”
Kuten eräs vastaaja sen tiivistää:
“Köyhyys poistuu vain rahalla, ja tämä on fakta!”
Asenteet eri vähemmistöryhmiä, kuten köyhiä kohtaan ovat koventuneet. Jo vuonna 2018 uutisoitiin, että kouluterveyskyselyn mukaan köyhyys ja vähävaraisuus altistaa kiusaamiselle. Se taas altistaa ajan kuluessa erilaisille mielenterveydenhäiriöille, jotka vaikeuttavat opintoja ja työelämään kiinnittymistä. Pienistä puroista syntyy iso joki – iso virta ylitettäväksi taloudellisesti itsenäiseksi ja pärjääväksi ihmiseksi.
Meillä on mahdollisuus vaikuttaa yhdessä. Muistetaan, että köyhyyttä on edelleen Suomessa 2020-luvulla, ja että se ei todellakaan ole jokaisen oma valinta. Ei kukaan valitse itse köyhyyttä, työttömyyttä tai sairastumista. Siksi meidän tulee yhdessä tukea kaikkien mahdollisuutta hyvään ja mielekkääseen elämään sen sijaan, että suusta pääsee sellaisia sammakoita kuten “menisit töihin, niin saisit rahaa” tai “lopeta se sohvalla makoilu”.
Yhä useammat työt vaativat varsin spesifiä osaamista, mikä voi hankaloittaa työn löytämistä. Samoin kasvavat työmatkakulut voivat estää työn vastaanottamisen. Yksi vastaaja muistuttaa, että vielä 1950-luvulla töihin saatettiin kävellä sisään ja alkaa hommiin. Nykyään tilanne ei ole niin yksinkertainen. Monet työnhakuprosessit voivat kestää viikkoja – jopa kuukausia – hakemuksesta työn aloitukseen.
Hyville tyypeille ei aina ole töitä. Tai vaikka olisi miten hyvä tyyppi, työpaikalla ei ole aina halua tai mahdollisuutta tuunata työtä niin, että täsmätyökykyinen voisi siinä menestyä.
Mitä sitten sinä voit tehdä? Voit osallistua vaikuttamiseen ja olla yhteydessä oman alueesi poliittisiin vaikuttajiin. Voit auttaa byrokratian selättämisessä ja auttaa papereiden täyttämisessä, lähettämisessä ja ymmärtämisessä. Voit tarjoutua yksityishenkilönä maksamaan vähävaraisen perheen lapsen harrastuslaskun ja joskus voit ihan vain maksaa kaupassa ruokakassillisen. Pienistä teoista voi olla vastaanottajalle suuri ilo.
Miten sinä puuttuisit eriarvoisuuteen Suomessa tai lähtisit vähentämään eriarvoisuutta? Osallistu keskusteluun Tatsin Facebook-sivulla tai Instagramissa. Voit lähettää meille myös palautetta Palaute & tilaus – Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry (tatsi.fi) kautta. Voit jättää palautteen myös nimettömänä.
Peppi Tervo-Hiltula