Tatsin vuoden 2021 teemana on työkyky. Kysyimme Työterveyslaitoksen johtavalta asiantuntijalta Pirjo Juvonen-Postilta, mitä osatyökykyisyys tarkoittaa.
Työkyky muodostuu osaamisesta, ympäristöstä, terveydestä sekä niiden soveltuvuudesta tiettyyn työtehtävään. Lähtökohtana voidaan pitää, että jokainen ihminen on soveltuva työhön, jossa mahdollistuu riittävä tuki ja sen suorittaminen suunnitellaan työntekijän tarpeiden mukaan yhdessä työnantajan kanssa.
Kestävässä työllistyvyydessä tulee huomioida suoriutuminen käytännön tilanteissa, eikä sitä tule tarkastella vain sairauslähtöisestä viitekehyksestä. Työkyvyn onnistunut tukeminen on monialaista toimintaa. Keskeistä on osaamisen ja toimintakyvyn vahvistaminen, mahdolliset työn pysyvät tai määräaikaiset muutokset, työntekotavat sekä työympäristön muokkaaminen.
Suomessa on jo pitkään tutkittu työkykyä ja paluuta työhön pitkiltä sairaslomilta. Nykyään on voitu tutkia jo sitäkin, miten työkyvyn alentuminen näkyy työssä suoriutumisessa.
Suomessa tarvitaan työelämään mukaan erilaisista lähtökohdista osallistuvien panos. Koko Euroopan unionin alueella kamppaillaan talouden kestävyysvajeen kanssa. Väestö ikääntyy ja työikäisten määrä laskee. Samaan aikaan usealla eri alalla vallitsee työvoimapula. Taloudellisena perusteena töiden sopeuttamisesta työnantajalle etuna on saada työvoimaa töihin. Tällöin tuotanto- ja palvelutoiminta mahdollistuu.
Kestävä työllistyvyys on tuetun työllistämisen palvelu, jota on kokeiltu eri hankkeissa vuodesta 1995 alkaen. Tällä hetkellä sitä kokeillaan myös hallitusohjelmaan kuuluvissa Sijoita ja valmenna -ohjelmassa ja Työkykyohjelman kokeilussa. Näissä hankkeissa työpaikalla työskentelyä tukee työhönvalmentaja, joka auttaa myös tarvittaessa sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden yhteensovittamisen kanssa. Myös esihenkilö saa tukea työhönvalmentajalta tarvittaessa.
Miksi on tärkeää puhua ihmisistä, jotka osallistuvat työelämään erilaisista lähtökohdista, Työterveyslaitoksen Pirjo Juvonen-Posti?
“Ihmisiin ulkoapäin luokitteleviin määrittelyihin liittyy helposti kielteisiä konnotaatioita eli mielleyhtymiä. Toivottavasti tämä osatyökykyisyyskeskustelu ja siihen liitetty kehittämistoiminta haastaa meitä Suomessa jäsentämään työkykyä ja työkyvyttömyyttä uudelleen. Suomessakin pitäisi päästä esimerkiksi muiden pohjoismaiden malleihin, joissa sosiaaliturvajärjestelmä tunnistaa viisiportaisesti työkyvyn alenemaa. Toisaalta osatyökykyiseksi luokiteltu henkilö voi olla kokopäiväpalkkatyöhön tai yrittäjäksi kykenevä, jos työ, työolosuhteet, työympäristö ja työn toteuttamispaikat rakennetaan hänelle sopiviksi.”
Alkuperäinen juttu julkaistu Tatsi-lehdessä 2021.
Haluatko lukea Tatsin? Voit hakea oman kappaleesi Helsingin Hakaniemestä tai kysellä lähetysmahdollisuutta peppi.tervo-hiltula@tatsi.fi