7% suomalaisista työikäisistä saa toimeentulotukea

Vuonna 2023 toimeentulotukea myönnettiin 263 000 kotitaloudelle ja 387 000 henkilölle. Koko väestöstä tämä oli 7 prosenttia. Vuonna 2023 toimeentulotuen menot olivat yhteensä 778 miljoonaa.

Toimeentulotukilain kokonaisuudistusta valmistelevan virkamiestyöryhmän loppumuistio on julkaistu. Muistio sisältää työryhmän johtopäätökset siitä, miten toimeentulotuen kokonaisuudistukselle asetettuihin tavoitteisiin voitaisiin päästä.

”Toimeentulotuki on alkujaan tarkoitettu väliaikaiseksi ja viimesijaiseksi toimeentulon turvaksi kaikista vaikeimmissa tilanteissa. Ihmisellä on oikeus tuen tarpeensa mukaan saada elämäntilanteeseensa sopivia etuuksia ja palveluita. Muistiossa tarkastellut toimenpiteet vahvistaisivat toimeentulotuen roolia viimesijaisena ja väliaikaisena etuutena ja tukisivat varhaisempaa puuttumista ennen toimeentulotuen saannin pitkittymistä,” työryhmän puheenjohtajana toiminut osastopäällikkö Liisa Siika-aho sanoo.

Työryhmä on tarkastellut muistiossaan sitä, miten toimeentulotuen velvoittavuuden toteutumista voitaisiin vahvistaa. Mahdollisiksi toimenpiteiksi on tunnistettu

  1. ensisijaisten etuuksien hakematta jättämisen lisääminen perusteeksi perusosan alentamiselle
  2. perusosan alentamista koskevan prosessin tehostaminen
  3. työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisen velvoittavuuden tiivistäminen

Velvoite ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi voitaisiin jatkossa kohdistaa kokoaikatyön hakemiseen, jolloin se olisi perusosan alentamisen uhalla velvoittavaa myös silloin, kun työkykyinen työllinen ei työskentele täysipäiväisesti, yritystoiminta ei ole kannattavaa tai opintoihin ei ole mahdollista saada opintotukea. Myös ensisijaisten etuuksien hakematta jättäminen voisi jatkossa olla perusosan alentamisen peruste.

Perustoimeentulotuen tarve on suurin yksin asuvilla ja nuorilla. Erityisesti 18–24-vuotiaat ovat yliedustettuina tuen saajissa. Nuoria 18–25-vuotiaita toimeentulotuen saajia on kuukausittain 24–33 000.

”Kunnilla on paras tieto nuorten opiskelupaikoista, työpaikoista ja palveluista. Kunnat voivat myös pohtia mahdollisuutta tarjota nuorille esimerkiksi kesätyöpaikkoja toimeentulotuen rahoittamisen sijaan. Kuntien rahoitusosuuden laajentaminen kannustaisi nuorten työllistämiseen mahdollisimman nopeasti, jotta tukikaudet jäisivät mahdollisimman lyhyiksi”, Siika-aho sanoo.

 Hallitusohjelmaan on kirjattu toimeentulotuen kokonaisuudistuksen osalta 70 miljoonan euron säästötavoite.

  1. Perusosan alentamiseen liittyvän lainsäädännön tarkentaminen toisi toimeentulotuen säästöjä arviolta 24 miljoonaa euroa.
  2. Tällä hetkellä toimeentulotukilain 11 §:n 2 momentin mukaan tulonsaajan ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon 150 euroa kuukaudessa. Suojaosista on luovuttu myös muualla etuusjärjestelmässä. Ansiotulovähennyksen poisto säästäisi toimeentulotuen menoja vuoden 2026 tasossa noin 20 miljoonaa euroa.
  3. Vähäisten ansiotulojen ja avustusten huomioiminen täysimääräisesti tuottaisi säästöä vuoden 2026 tasossa noin 3 miljoonaa euroa.
  4. Toimeentulotuen perusosaan kohdistuvalla yhden prosentin leikkauksella saisi tarvittaessa aikaan säästöä n. 12 miljoonaa euroa.

Työryhmän muistiota on tarkoitus hyödyntää toimeentulotukilain kokonaisuudistuksen valmistelussa. Kokonaisuudistus valmistellaan ministeriössä keväällä 2025. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2025.

Sosiaali- ja terveysministeriö 8.1.2025

Jätä kommentti