Jälkipuinti Erilainen mingle 2022 -kohtaamistapahtumasta: Mitä on köyhyys 2020-luvulla? (osa 1/3)
Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys julkaisi keväällä yhdessä yli 10 muun toimijan kanssa osana Erilainen mingle –tapahtumaa Kuka olet, köyhä? -verkkokyselyn, johon saatiin vastausaikana yli 100 vastausta. Tässä kolmiosaisessa blogisarjassa avaamme kyselyn keskeisiä vastauksia ja niiden vaikutusta arkeen.
Erilainen mingle 2022 tapahtuman teemaksi valikoitui pitkän keskustelun jälkeen köyhyys. Kun teemaa lokakuussa 2021 palloteltiin, ei Ukrainan sota ja sen kiihdyttämä inflaatio ja ostovoiman heikkeneminen ollut meillä vielä mielessä. Oli vasta havaintoja: korona oli kurjistanut vähävaraisten ja työelämän ulkopuolella olevien elämää, ja ruoka-avun tarve ja ruokajonojen pituus oli kasvanut. Työryhmässämme nähtiin, että yhä useampi tarvitsee apua. Keskustelussa vilahtelivat termit absoluuttinen köyhyys (eli rahaa ei todellakaan ole) sekä suhteellinen köyhyys (eli rahaa ei ole kylliksi perustarpeisiin kuten asumiseen, ruokaan ja lääkkeisiin tai perheen tarpeisiin) sekä se, millaista häpeää köyhyys ja vähävaraisuus aiheuttaa. Köyhiä ja vähävaraisia on Suomessa noin 16% väestöstä. Se tarkoittaa lähes 700 000 suomalaista. Köyhä on määritelmällisesti ihminen, jonka tulot jäävät alle puoleen yhteiskunnan mediaanituloista. Vuonna 2019 tämä summa oli 1280 euroa kuukaudessa yhden hengen taloudessa.
KUKAAN ei valitse olla vähävarainen tai köyhä, ja kuten Syrjinnän ja köyhyydenvastaisen verkoston EAPN-Finin puheenjohtaja Irja Remekselä muistutti myös Erilaisen minglen paneelikeskustelussa, köyhä ei koe luopuvansa mistään, mitä hänellä ei koskaan ole ollut. Halusimme siis nostaa tapahtuman teemaksi köyhyyden ja sen vaikutuksen arkeen. Järjestöjemme toiminnassa on toki paljon arkitietoa vähävaraisten ja köyhien elämästä Suomessa, mutta halusimme avata silti verkkokyselyn, johon kuka tahansa itsensä köyhäksi mieltäväksi saisi vastata. Vasta myöhemmin opin, että kaikista heikoimmassa asemassa olevat eivät varmasti kyselymme pariin edes löytäneet, sillä digitaaliset laitteet kuten älypuhelimet, internet tai tietokone, eivät kuulu toimeentulotuen piiriin. Otos on kuitenkin puhutteleva: yli 100 vastausta. Avoimia, pitkiä vastauksia. Hieno aineisto talletettavaksi tulevaisuuden tarkempia analyyseja
varten. Kuka olet, köyhä -kyselyssä kysyimme esimerkiksi mitä köyhyys tarkoittaa sinulle, mihin köyhyys vaikuttaa arjessasi, millaisena näet tulevaisuutesi, miksi olet köyhä ja mistä joudut rahan puutteen vuoksi luopumaan sekä miten köyhyyden vaikutusta arkeen voisi vähentää, jos sen poistaminen ei ole mahdollista.
Vastauksista käy ilmi, että köyhyyttä on monenlaista ja se kaventaa elämänpiiriä.
Mitä kyselyn vastaajien mukaan köyhyys 2020-luvulla on?
Köyhyys on sitä, että rahat eivät riitä ruokaan, harrastamiseen tai kohtuulliseen elintasoon. Se tarkoittaa, ettei ole varaa suunnitella perheen perustamista tai tulevaa lomaa. Se on sitä, että ei aina edes tiedä, millä maksaisi seuraavan viikon ruokaostokset.
Säästöjä ei sukan varteen pääse kertymään kun raha menee elämäiseen, lahjakeräyksiin työpaikalla on vaikeaa tai mahdotonta osallistua ja vähät rahat aiheuttavat sosiaalista köyhyyttä, kun kavereiden kanssa ei voi lähteä kahville tai ravintolaan syömään. Eikä kotiinkaan aina viitsi kutsua, varsinkaan, jos ei asu ihan kaverin lähellä. Julkinen liikenne on kallista, polkupyörää ei välttämättä ole tai jos onkin, oma terveydentila saattaa estää liikkumisen. Sukulaisuussuhteet kärsivät, kun ei voi lähteä sukuloimaan. Ilman autoa tai kalliilla julkisten lipuilla ei pääse toisen luokse. Puhelimessa voi olla prepaid-liittymä, eikä välttämättä puheaikaa tai datansiirto-oikeutta jäljellä.
Terveydenhuollon kulut voivat kaataa talouden pitkäksi aikaa, oli kyseessä sitten lääkärikäynti, hammaslääkäri tai lääkärin määräämät lääkkeet. Etenkin alkuvuonna lääkkeiden maksukatton vastaantulemista odotellessa on tiukkaa. Puolisoon tai sosiaalitoimeen tukeutuminen tai sukulaisilta rahaa lainaaminen ovat monille köyhille tai pienituloisille arkea, jossa yrittää vain selvitä päivästä ja kuukaudesta toiseen. Yksi kyselyyn vastaaja muistuttaa, että “Maailma pyörii niin paljon rahan ympärillä, että kun sitä ei ole niin kokee itsensä ulkopuoliseksi ja olon hyvin turvattomaksi.” Kyselyssä kukaan ei kiitä yhteiskunnan tukiverkkojen käytön helppoutta. Sen sijaan syyllisyyttä ja syyllistämistä on monen kokemuksissa.
“Maailma pyörii niin paljon rahan ympärillä, että kun sitä ei ole niin kokee itsensä ulkopuoliseksi ja olon hyvin turvattomaksi.”
Köyhänä arki on jatkuva stressin kohde: mistä seuraavat ruokarahat, kuinka paljon bensan hinta voi vielä nousta, ja onko sitten enää ylipäänsä mahdollista käydä töissä autolla? Vastaajille lasten menoista tinkiminen on paljon hankalampaa kuin omista menoista nipistäminen. Jotta lapsi saa harrastaa, voi itse jättää muutaman päivän syömättä.
Yksi vastaaja kirjoittaa: “Jokainen päivä täytyy tehdä rahaan keskittyviä valintoja. Jos ostan jäätelöä, en voi ostaa tässä kuussa uusia sukkia.”
Millaisia valintoja sinä olet joutunut tekemään rahanpuutteen vuoksi arjessasi? Osallistu keskusteluun Tatsin Facebook-sivulla tai Instagramissa. Voit lähettää meille myös palautetta Palaute & tilaus – Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry (tatsi.fi) kautta. Voit jättää palautteen myös nimettömänä.
Peppi Tervo-Hiltula