Riikka Takala, Ole hyvä
Saatavana kovakantisena- ja e-kirjana.
”Mua ahdisteltiin töissä, tyttö sanoi hiljaa. Nyt tyttö menisi huoneeseen ja kuulisi saavansa karenssia, koska oli itse irtisanoutunut Hänen olisi pitänyt sulkea silmänsä ja ajatella työllisyyspolitiikkaa, sillä tästä eteenpäin tilastoissa olisi yksi tahra lisää. Virkailija katsoisi tyttöä teräksisesti, niin kuin näitä työhaluttomia katsotaan, niitä, jotka lama-aikana irtisanoutuivat aivan riittävän hyvästä työpaikasta ja tulivat tänne notkumaan. ”
Riikka Takalan teos Ole hyvä, kertoo kolmesta nelikymppisestä työttömästä naisesta sekä heidän elämäntilanteistaan. Elli on työtön yksinhuoltaja, Viola lapseton työtön sekä Aava, työtön, joka elää miehensä armopaloilla.
Pierre Lamaitre, Petoksen hinta
Saatavilla kovakantisena-, ääni- että e-kirjana.
“Aloitan työni viideltä aamulla, sen kaltaisia töitä tavataan nimittää hanttihommiksi (aina kun sanotaan “homma”, eteen lisätään “hantti”, palkan takia)”
Tämä ranskalainen 510 -sivuinen rikosromaani alkaa uhkaavalla lausahduksella “En ole koskaan ollut väkivaltainen mies.” Rivien välistä luettuna koko kirjan teema seisookin jo siinä. Kerronta on ensimmäisestä persoonasta, joka saa kirjan tuntumaan aidolta muistelmalta. Tarina on loppuun asti hetki hetkeltä varpaillaan pitävä, juuri kun luulet päässeesi ajan tasalle tapahtumista, selviää jotain uutta.
Alain Delambre, 57, työtön.
Tarina alkaa Messegeries Pharmaceutiquessa, josta potkut ovat lähes takuuvarmat kirjassa seuraavien tapahtumien vuoksi. Tulevaisuus vaikuttaa toivottomalta, kaiken kaikkiaan.
Alain kuitenkin saa kutsun haastatteluun uuteen työpaikkaan. Tulevaisuuteen tulee valonpilkahduksia, tämän paikan hän ei antaisi lipsua sormien välistä. Mihin asti ihminen on valmis menemään saavuttaakseen tavoitteensa? Pidemmälle, kuin ehkä odottaisit. Rekrytointiprosessiin kuuluu tällä kertaa jotain odottamatonta, leikitty panttivankitilanne, jonka tarkoitus on arvioida vanhojen työntekijöiden reaktiota. Meneekö kaikki kuten on ennalta suunniteltu ja harjoiteltu?
Fontana, turvallisuusekspertti, entinen sotilas.
Kirjan keskivaiheilla h-hetki panttivankidraamassa alkaa olla käsillä ja kertojaksi on vaihtunut Fontana. Tapahtumia pääsee seuraamaan kuin itse olisi osana tätä häijyä roolipeliä. Mutta onko tilanne enää roolipeliä vai totisinta totta? Mikä on kaiken motiivi?
Kaikki voisi olla ohi nyt, olla aika kääntää kirjan viimeinen sivu. Mutta kirjaapa onkin jäljellä vielä rutkasti, ja kertojaksi vaihtuu taas Alain. Tapahtumarikas loppuosa teoksesta on toimintaa täynnä. Jännitystä ja helpotusta toisensa perään. Mihin kaikki oikeasti päättyy?
“Jos totta puhutaan, minun on vaikea olla tekemättä töitä. En mahda sille mitään.”
Kikuko Tsumura, Unelma helposta työstä
”Taidan olla hieman toista maata kuin työelämässä päättäväisesti eteenpäin puskevat ihmiset.”
Kikuko Tsumuran teos Unelma helposta työstä kertoo loppuunpalaneen 36-vuotiaan sosiaalityöntekijän yrityksistä löytää helppo työ, jossa ei tarvitse ajatella.
Ystävällinen työvoimavirkailija onnistuu löytämään helppoja pätkätöitä, mutta näennäisesti yksinkertaiset työt sisältävät monimutkaisia ihmissuhteita, outoja tehtäviä ja jatkuvaa epävarmuutta omasta osaamisesta.
Kirjan lopussa viiden eri työpaikan läpi seikkaillut päähenkilö kokee oppineensa työstä jotakin olennaista; ei auttanut kuin rukoilla ja antaa parastaan.