Tausta
Tiedetään, että ihminen, jonka kokemukset yhteiskunnassa olemisesta ovat kielteisiä, ei uskalla luottaa tulevaisuuteensa. Pitkäaikaisesti työttömät nuoret aikuiset ovat tottuneet määrittämään itsensä sosiaalipalvelujärjestelmän asiakkaina. Tällainen tottumus estää herkästi tavoittelemasta asiakuuden ulkopuolisia asioita.
Itseluottamuksen rakentuminen edellyttää sitä, että ihminen tunnistetaan ja tunnustetaan yksilönä. Se edellyttää myös huolenpitoa, oikeuksien kunnioittamista ja sosiaalista arvostamista. Vastaavasti häpeän ja nöyryytyksen kokemukset sekä tunnustuksen ja kunnioituksen puute syövät luottamusta ja omanarvon tuntoa ja jatkavat syrjityksi tulemisen peruskokemusta.
Tatsin projekteissa luodaan pitkäaikaisesti työelämän ulkopuolelle joutuneille nuorille tila, jossa heidät kohdataan ja tunnustetaan yksilöinä. Heille tarjotaan tila, jossa he eivät määrity palvelujärjestelmän asiakkaina ja ongelmiensa kautta.
Periaatteita
• Yhteisöllisyys, vertaisuus ja vähäinen hierarkia, kohderyhmän omaehtoinen ja luottamuksellinen ryhmäytyminen. Toiminnassa mukana elämässään jo edenneitä vertaisia.
• Valtautuminen (demokratiateot) ja voimaantuminen (voimauttava valokuva) ja tekemällä rohkaistuminen
• Luontohoiva (esim. sosiaalipedagoginen eläintoiminta, luontoliikunta ja metsä voimaantumisympäristönä)
• Luova innostaminen (käsillä tekeminen, askarointia, omien rajojen ylittäminen, itsen uudelleen määrittely) “Valmiiksi tehty työ on aina eheyttävä kokemus.”