Jopa 9 % suomalaisista on vuoden aikana ulosoton asiakkaana. Se on valtava määrä ja koskettaa useampaa kuin käräjäoikeudessa annetut tuomiot. Tämä on myös työnantajien hyvä tiedostaa ja muistaa. Velkaantumisesta ja ulosotosta liikkuu edelleen virheellisiä myyttejä. Velan pois hoitaminen on aina yhteiskunnallisesti tärkeää. Vaikka velkaa olisi ulosotossa, töihin meneminen kannattaa. Suojaosa on vähintään 922,50 euroa kuukaudessa nettopalkasta (v. 2023). Kaikilla ei ole mahdollisuutta työllistyä kokoaikaisesti ja kaikilla ei ole riittävästi työkykyä työllistymiseen. Työpaikkoja ei riitä kaikille eikä ahkerakaan hakeminen aina tuota tulosta.
Jos hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaaliturvaan, kuten lapsivähennykseen sekä työttömyysturvan suojaosaan, tulevat käyttöön, on ennakoitavissa, että ulosottovelallisten määrä tulee todennäköisesti kasvamaan. Tämä liittyy suoraan myös toimeentulotukeen, joilla maksetaan välttämättömiä elämisen kuluja. On huomattava, että 45 % ulosoton perinnästä tulee jo nyt palkkatulojen tai eläkkeen kautta. Ulosotossa ei siis ole vain työttömiä tai työelämän ulkopuolella olevia. Ulosottoperintään voi hakea lykkäystä tietyin edellytyksin työllistyessään, kun uusia kuluja voi syntyä esimerkiksi lasten päivähoidon maksuista ja työmatkakuluista.
Talous- ja velkaneuvontaan panostettu euro tuo tutkitusti yhteiskunnallisia säästöjä. Kansalaisten taloustiedon lisääminen ja ennaltaehkäisystä huolehtiminen vähentää esimerkiksi ulosoton tarvetta, kannustaa ottamaan töitä vastaan sekä vähentää toimeentulotuen ja mielenterveyspalveluiden tarvetta. Huolehtimalla sosiaaliturvasta vähennämme harmaata taloutta ja huolehdimme työtuloista saatavan verokertymän kasvusta.
Peppi Tervo-Hiltula
Toiminnanjohtaja, Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry