Lapsiperheiden köyhyydellä pitkäkestoiset vaikutukset
Hallituksen työttömyysturvaan kohdistamat tiukennukset vaikuttavat monen lapsiperheen elämään 1.4.24 alkaen. Työttömiltä poistuvat lapsikorotukset, yksinhuoltajakorotus ja suojaosa. Samaan aikaan yleinen asumistuki pienenee. Esimerkiksi lapsikorotuksen poistaminen tarkoittaa lasten määrästä riippuen 130–240 euron vähennystä kuukaudessa. Kaiken kaikkiaan kuukausittaiset tulot voivat lapsiperheissä leikkaantua huomattavasti.
Pienituloisissa perheissä elää Suomessa noin 120 000 lasta. Hallituksen sosiaaliturvaan kohdistamien leikkausten on arvioitu kasvattavan näiden lasten määrää 17 000:lla. Köyhyyden ja eriarvoistumisen on todettu lisääntyvän Suomessa sosiaaliturvan leikkausten myötä.
Sosiaaliturvan leikkaukset heijastuvat lapsiperheiden arkeen tässä hetkessä, mutta niillä on myös pitkäkestoisempia vaikutuksia. Köyhyys heikentää hyvinvointia ja terveyttä. Toimeentulo-ongelmiin liittyy monesti myös häpeää, huolta ja ahdistusta. Erityisesti lapsilla köyhyys haavoittaa sosiaalisia suhteita.
Lapsi ei ole valinnut perhettä, johon hän syntyy. Jotta sosioekonominen periytyminen, tässä tapauksessa pienituloisuus ja köyhyys, voidaan katkaista, on myös pienituloisten, osa-aikaisesti työskentelevien ja työttömien vanhempien lapsilla oltava yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen, harrastuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Suomessa on aiheellisestikin oltu ylpeitä tasa-arvoisista mahdollisuuksista taustaan katsomatta. Köyhyyden ja huono-osaisuuden vahva ylisukupolvinen periytyvyys haastaa tämän tasa-arvoisuuden ihanteen.
Sosioekonomisen aseman periytymisellä on myös yksilöä laajemmalle ulottuvia vaikutuksia. Nyt tehtävät säästötoimenpiteet tarkoittavat monen kohdalla lisääntynyttä palveluntarvetta, mikä uhkaa kasvattaa sote-menoja. Julkisen talouden kannalta olennainen kysymys on myös se, minkälaisia tulevaisuuden verokertymiä voidaan odottaa, jos osa väestöstä jää syrjään työmarkkinoilta. Meillä pitää olla päätöksissä viisautta välttää 1990-luvun lama-ajan virheet.
On huolestuttavaa, ettei sosiaaliturvan muutoksia suunniteltaessa ja valmisteltaessa ole toteutettu riittäviä yhteisvaikutusten ja lapsivaikutusten arviointeja. Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös oikeuskansleri, joka on puutteellisten vaikutusarviointien lisäksi moittinut hallituksen sosiaaliturvan muutoksia lakiesitysten liian lyhyistä lausuntoajoista.
Lapsivaikutusten ja yhteisvaikutusten arvioinneista on pidettävä kiinni kaikessa päätöksenteossa, jotta voidaan varmistaa, etteivät muutokset tule aiheuttamaan kohtuuttomia tilanteita samoille ihmisille. Valitettavasti huhtikuun alusta voimaan tulevien kiristysten osalta näin ei ole toimittu. Kovimman hinnan maksavat ne, joihin samanaikaiset sosiaaliturvan leikkaukset osuvat.
Aino Sarkia, lapsiperheköyhyyden erityisasiantuntija, Pelastakaa Lapset ry
Peppi Tervo-Hiltula, toiminnanjohtaja, Tatsi ry – Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry
Juttu julkaistu Aamulehden sivuilla 4.4.2024, https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000010334301.html, Lapin Kansan sivuilla 7.4.2024 https://www.lapinkansa.fi/lapsiperheiden-koyhyydella-pitkakestoiset-vaikutuk/6287141, Keskipohjanmaan sivuilla 6.4.2024 https://www.keskipohjanmaa.fi/artikkeli/lukijalta-lapsiperheiden-koyhyydella-on-pitka-varjo-millaisia-verokertymia-voi-odottaa-syrjaytyvi, Turun sanomien sivuilla 4.4.2024 https://www.ts.fi/lukijoilta/6289882