Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys järjestää yhdessä useiden muiden kolmannensektorin (eli järjestöjen) toimijoiden kanssa yhdessä mielenilmaisun torstaina 12.10.2023 kello 11-14 Helsingissä Eduskuntatalon edustalla.
Mielenilmaisun kohteena ovat suunnitellut leikkaukset työelämäasemaltaan heikoimmassa asemassa olevia kohtaan. Vaadimme, ettei lakimuutoksia tehdä 4.9.23 päivätyn ja Lausuntopalveluun lisätyn hallituksen esityksen muodossa. Toteutuessaan leikkaukset osuvat moninkertaisesti erityisesti epävarmoissa, osa-aikaisissa työsuhteissa eläviin yksinhuoltaja naisiin. Myös osatyökykyiset, jotka saavat soviteltua päivärahaa, joutuvat jatkossa miettimään entistä tarkemmin, kannattaako työtä ottaa vastaan. Tämän on arvioitu hankaloittavan esimerkiksi henkilökohtaisten avustajien ja kausityöntekijöiden löytämistä avoimiin työpaikkoihin.
Lisätietoja mielenilmauksesta saa Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Peppi Tervo-Hiltulalta
Lue lisää tapahtuman Facebook-sivulta
Lue lisää lakiuudistussuunnitelmasta Lausuntopalvelusta (auki 15.9.23 asti)
Miksi tilaisuus järjestetään?
Vuoden 2023 nykyinen hallitus suunnittelee merkittäviä heikennyksiä epävarmoissa työsuhteissa, työelämän ulkopuolella olevien sekä työttömien toimeentulon ja pärjäämisen heikentämiseksi. Erityisen julmaksi nämä leikkaukset tekee se, että toteutuessaan ne kohdistuvat osin samoihin henkilöihin ja näin kurjistavat näiden henkilöiden elämää.
Työn vastaanottaminen ei näillä toimilla parane, vaan työsuhteen epävarmuus lisääntyy. Työsuhteen päättyessä omavastuupäivät eli ne päivät, jolloin työttömyyspäivärahaa ei makseta, lisääntyvät viidestä arkipäivästä seitsemään (eli lähes 1,5 viikkoon!). Osatyökykyisten mahdollisuus työskentelyyn heikkenee. Uudelle alalle kouluttautuminen vaikeutuu. Työssäoloehdon täysimääräinen saavuttaminen vaikeutuu.
Keskeisiä muutoksia lakiesityksessä (suoraan STM:n tiedotteesta)
Vain kalenterikuukauden aikana maksetulla palkkatulolla olisi merkitystä työssäoloehdon kertymisen kannalta. Työssäoloehdon pituutta pidennettäisiin nykyisestä ja työssäoloehdon täyttymiseen vaadittaisiin jatkossa 12 työssäoloehtokuukautta. Työssäoloehtokuukaudella tarkoitettaisiin kalenterikuukautta, jonka aikana maksettu tulo ennen ennakonpidätystä olisi vähintään 930 euroa kuukaudessa.
Oikeus työttömyysetuuteen alkaisi jatkossa seitsemän arkityöttömyyspäivää kestävän omavastuuajan jälkeen (nykyisin viisi arkipäivää). Lisäksi yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön päättyessä maksettava lomakorvaus estäisi työttömyysetuuden maksamisen ajalta, jolle lomakorvaus jaksotetaan.
Työttömyysetuuden sovittelusta poistettaisiin suojaosa. Suojaosa tarkoittaa sitä osaa tulosta, jota ei huomioida sovitellun työttömyysetuuden määrän laskennassa. Tällä hetkellä suojaosa on yhden kuukauden sovittelujakson ajalta 300 € ja neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujakson ajalta 279 €.
Työttömyysetuuden lapsikorotukset poistettaisiin.
Työntekijän oleskeluluvalle asetettaisiin 1 600 euron tuloraja Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi työperusteisten lupien tulorajoista säädettäisiin jatkossa valtioneuvoston asetuksella.
Hallituksen tavoittelemat hyödyt
Esityksen toimenpiteillä tavoitellaan noin 250 miljoonan euron menosopeutusta sekä noin 20 000 henkilön työllisyyskasvua.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024. Muutosten soveltaminen alkaisi porrastetusti.